Oheiset kuvat ovat yksityiskohtia tunnetuista maalauksista. Kuinka monta tunnistat?
Joku piirsi luolan seinälle biisonin, toinen keksi sekoittaa kananmunan keltuaiseen pigmenttejä ja muutaman viikon päästä (tai vaikkapa jo aiemminkin!) juuri sinä voit helppokäyttöisin ja nopeasti kuivuvin maalein taiteilla oman näkemyksesi norpasta Paint & Partyn maalausillassa. Kysyttävää?
Tässä uudessa juttusarjassa esittelemme yhdessä kollegani kanssa erilasia taidehistorian tyylisuuntauksia ja kerromme niiden tunnetuimmista edustajista. On selvää, että mikäli luet jokaisen postauksen, opit tuntemaan taidehistoriaa vähintään maisterin papereiden edestä. Mutta tietysti jo yhden tutkiminen avartaa taidekäsitystäsi, ja sen ääneen siteeraaminen tekee vaikutuksen seuralaiseesi taidenäyttelyssä. Ja tärkeän näköisiin, radiopuhelimilla varustettuihin museovalvojiin. Sekä tietenkin siihen kaikkein tärkeimpään ja hemaisevimpaan henkilöön, jota tässäkin yritetään kosiskella: sinuun itseesi.
Juttusarjassa on tulossa monta suosikkia: tarkoitus on kattaa esimerkiksi renessanssin, uusklassismin, ekspressionismin, impressionismin, kubismin, surrealismin, symbolismin, abstraktin taiteen sekä nykytaiteen supernimiä. Tuntuivatko äskeiset tyylisuuntien nimet kankeilta ja puuduttavilta? Ei hätää! Tässä juttusarjassa ne käsitellään helposti lähestyttävästi, simppelisti, ja ennen kaikkea hauskasti. Taiteen on tarkoitus olla nautinnollista, ei haukotuksellista! (Huom! Ks. jutun loppu, kohta 1.)
Mikä tekee taidehistoriasta mielenkiintoisen? Miksi sitä haluaisi tutkia? Yksinkertaisimmillaan intohimo taiteeseen synnyttää usein tarpeen saada ahmia lisää taidetta. Kuvataitelijoille on tärkeää tietää ja ymmärtää alan historiaa, mutta muille se ei ole pakollista. Opiskelu voi kuitenkin olla todella mielenkiintoista, antaa aiheita ajatteluun, opettaa asettamaan taideteoksia historialliseen kontekstiin sekä tulkitsemaan teoksia paremmin – ja lopulta se auttaa jopa nauttimaan niistä enemmän. Taidehistoriasta (varsinkin tästä sarjasta!), voi myös ottaa mieluisia palasia ja soveltaa niitä omiin maalauksiin. Tai sitten se opettaa, millaisia maalauksia et ainakaan halua tehdä!
Taide voidaan jakaa esittäviin (perustuvat esityksiin, joilla alku, keskikohta ja loppu) sekä ei- esittäviin taiteisiin, ja näitäkin kategorioita voidaan pilkkoa. Tässä juttusarjassa keskitymme
erääseen ei-esittävän taiteen muotoon: kuvataiteeseen. Valitettavasti siis esimerkiksi rap-musiikki sekä balettitanssi jäävät käsittelemättä (ehkä seuraavassa juttusarjassa?). Kaikessa lyhykäisyydessään länsimaalaisen (huom! Vain länsimaalaisen. Esimerkiksi kiinan maalaustaiteen historia on yksi vanhimmista taiteellisista perinteistä koko maailmassa) maalauksen historia kuluu jotakuinkin näin (huom! Ks: jutun loppu, kohta 2): luolamaalauksia siellä sun täällä ympäri maailmaa, ajanlaskun alun molemmin puolin mosaiikkimaalauksia roomalaisten ja kreikkalaisten seinillä sekä ruukuissa, kristinuskon kuvastoa, alttaritauluja sekä freskoja keskiajalla, orastava kiinnostus kreikkalaiseen mytologiaan ja ihmisen anatomiaan renessanssin aikaan, muhkeiden muotojen ja rajujen varjojen barokin kausi, pikkusievän, hassuttelevan rokokoon esiinmarssi, klassisen ajan uusi kreikan mytologian innostus (käytännössä kreikan mytologia on kaikkialla), romantiikan ajan luonnon ja kauneuden ihailu sekä kohtapuolin tämän jälkeen tuhannen muun tyylisuunnan raivokas purskahtelu, ja juuri noihin purskahduksiin, modernin taiteen mehukkaisiin hedelmiin, me tulemme keskittymään, sillä ne ovat todennäköisesti kuuluisimpia (toki poikkeuksia on tähän löytyy: esimerkiksi renessanssinero Leonardo Da Vincin nimen tuntenevat kaikki).
Maalausta tutkittaessa voidaan muuten keskittyä paljon muuhunkin kuin vuosilukuihin. Rytmi, värit ja sävyt sekä tekotapa kuuluu myös taidehistorian piiriin – tai jos ei varsinaisesti taidehistorian piiriin, niin ainakin taideteorian! Saman otsikon alle voidaan myös niputtaa esteettiset teoriat sekä kuvainlukutavat. Näistäkin riittää luettavaa tunniksi jos toiseksi.
Kas näin! Tukeva esittelypaketti on nyt ohi. Mikäli hengästyttää, älä huoli: ensi kerralla kuljetaan paljon matalammissa vesissä – ja pääset itse myös tarttumaan siveltimeen! Älä siis jätä väliin seuraa jaksoa, jossa paljastetaan, kuinka opit maalaamaan kuin eräs maalaustaiteen kiistattomimmista supertähdistä - Picasso!
Veera Nelimarkka
1 Kirjoittajalla on paha tapa käyttää surutta aivan itse keksimiään sanoja. Pahoittelut kaikille aiheesta kärsiville. Mikäli sen sijaan et kyseisestä peliliikkeestä lannistu, voit kurkata blogipostaukseen ”Paint & Partyn virallinen sanasto” jossa moista tapaa viljellään aivan urakalla. Toim. Huom.
2 Lähdemateriaali on suurelta osin taidehistoriaa loputtomiin opiskelleen henkilön päässä, jota on sitten muistin virkistämiseksi täydennetty englanninkielisen Wikipedian selailulla. Mikäli haluat tutustua lähemmin taidehistoriaan, kirjasto, antikvariaatit sekä kirjakaupat ovat pullollaan massiivisia taidehistoriaoppaita. Oma lukunsa ovat ”100 parasta maalausta” -tyyliset kirjat, jotka antavat nopeamman, visuaalisesti kiinnostavamman ja helposti lähestyttävämmän kattauksen. Toimitus suosittelee lämpimästi niitäkin! Luonnollisesti myös internetistä löytää paljon selattavaa. Wikipedian lisäksi toimitus suosittelee sukeltamista Youtuben taidesisällön syövereihin. Esimerkiksi käyttäjätunnukset Little Art Talks ja Great Art Explained tarjoavat valtavan määrän mielenkiintoisia videoita! Ja mikäli innostut aivan tosissasi, tarjoavat monet avoimet yliopistot taidehistoriakursseja. Jos edes avoin yliopisto ei tyydytä alkanutta tiedonjanoa, voi taidehistoriaa opiskella pääaineena ainakin Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa, sivuaineena lisäksi Lapin ja Oulun yliopistoissa.
Kommentarer